Käytiin bestiksen kanssa naistenkympillä Oulussa viime lauantaina. Juontamassa siellä oli tänä vuonna aina niin iki-ihana Marko Keränen. Todella hauskaa oli. En varmaan koskaan oo kävelly kymppikilsaa yhteen menoon, en ainakaan sauvojen kanssa. Niin me sit mentiin O:n kanssa sauvoilla se matka ja mikä parasta, ei tuntunu missään!!

Murun kanssa ollaan kyllä käyty kävelemässä joitain 4 kilsan lenkkejä ja ne on jo tuntunu raskailta. Kaiken kaikkiaan aikaa meni 1h ja 45 min. Mutta kivaa oli, noh täytynee myöntää että kyllä jossain 9 kilometrin kohdalla alko tuntumaan jo jaloissa. Kiitos O ihanasta seurasta kympillä <3.

Mua on viimepäivinä askarruttanu aika monikin asia. Yhen ystävän kanssa tuli tässä yks päivä puheeksi onko nykyajan aikuisopiskelurymien esseiden kirjoitustaidot hyvät ja mitä pitäisi esseissä painottaa enemmän, kirjoituksen ulkoasua vai itse asiaa. Ystäväni kun opiskelee lähihoitajaksi aikuisryhmässä ja hänen mielestä kirjoituksen ulkoasu menee itse asian edelle. Noh, itse en kyllä menis  allekirjoittamaan tuota. Onhan se toki tärkeää, että aikuinen opiskelija osaa kirjoittaa oikein, mutta ottaen huomioon, että joukossa on myös opiskelijoita, jotka eivät ole ikinä kirjoittaneet esseitä (niinkuin meidän koulussa aikanaan). Jos kirjoitetaan essee vaikkapa aiheesta lähihoitajan työ tulevaisuudessa,  kuitenkin painoa pitäisi antaa enemmän itse asiasisällölle kuin oikeinkirjoitukselle. Kyllähän toisaalta essee on täydellinen, jos myös oikeinkirjoitus on kohdallaan. Oikeinkirjoituksen tarkkailu on sallittua siihen asti, kunnes se ei muutu ihan pilkunviilaukseksi. Kyllähän oikeinkirjoitus on ihan hyvä asia osata, mutta asiasisältö on mun mielestä se mihin eniten kannattaa kiinnittää huomiota. Olenko aivan väärässä?

Jooh aisasta kolmanteen, tämä tyttö saattaa olla ensi tammikuussa matkalla teneriffalle. Kovasti mua yritetään houkutella mukaan, mutta en oikein tiedä. Ensinnäkin pelkään lentokoneessa istumista, tai ainakin luulen pelkääväni. Olen viimeksi lentänyt joskus 2 -vuotiaana, enkä muista siitä mitään. Mulla on kyllä aika kova korkeanpaikan kammo niin voisi olla aika kamalaa nähdä koneen ikkunasta, kun kone nousee taivaisiin. Toiseksi Oma kultamussuni jäisi kotosuomeen, enkä näkisi häntä kokonaiseen viikkoon. Olisin "yksin" vieraassa maassa ilman toista puoltani.

No joo, mut nyt taidan alkaa lopettelemaan ennenkuin teksti alkaa mennä höpöksi...